moraali – Eenariina Hämäläinen

Kirjoitus Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 20.5.2025 OPETAN lukiossa. Kun historian tunneilla puhutaan menneisyyden julmuuksista ja vääryyksistä, opiskelijat esittävät toistuvasti yhden kysymyksen: miten tällainen saattoi olla mahdollista, miksi tämän annettiin tapahtua? Holokaustin jälkeen Saksassa ja muualla Euroopassa levisi lausahdus: Me emme tienneet, mutta meidän olisi pitänyt tietää. Gazan suhteen tilanne on selvä, me tiedämme. Minulla on nyt äitinä,… Jatka lukemista Mitä teimme, kun palestiinalaislapsia näännytettiin nälkään?

Uusimmat

Oppikirjan tekeminen vaatii valtavan määrän työtä

Mielipidekirjoitukseni Helsingin Sanomissa 13.10.2025 Tere Sammallahti ehdotti, että opettajat tekisivät oppimateriaalinsa itse (HS 11.10.2025). Ehdotus on sama kuin vaatisi putkiasentajaa valmistamaan putkileikkurinsa ja lääkäriä stetoskooppinsa. Kyse on työvälineestä. Mitä laadukkaammat välineet, sen parempi lopputulos. Oppikirjojen taustalla on valtava määrä asiantuntijatyötä, ja mikä tärkeintä laadun kannalta: useita ihmisiä ja moninkertaista vertaisarviointia. Pelkästään kirjoittajia on tyypillisesti viisi, kustannustoimittajia kaksi, asiantuntijalausujia useita, minkä lisäksi käsikirjoitus käy ennen julkaisua kommentoitavana opettajilla. Kuka arvioisi yksittäisen opettajan tuottaman materiaalin laadun esimerkiksi pedagogiikan, kielitietoisuuden, puolueettomuuden, tieteellisen… Jatka lukemista

Haastatteluja

Ajattelen, siis olen Anna Tommolan artikkeli Suomen Kuvalehdessä ajattelun taitojen opetuksesta kouluissa. Opettajat voisivat tehdä oppimateriaaleja itse, ehdottaa kansanedustaja – millä resursseilla, kysyy oppikirjailija Laura Kankaan artikkeli YLE:llä liittyen oppimateriaalien tekoon Saako opettaja paljastaa arvonsa? Terhi Hautamäen tekemä henkilöhaastattelu Suomen Kuvalehden Hän-sarjassa

Katsomusopetus ymmärretään sitkeästi vain uskontojen opettamiseksi

Mielipidekirjoitus Aamulehdessä 18.3.2026 Etiikan opetus ja sen merkitys tuppaa unohtumaan julkisessa keskustelussa. Taas se alkaa, ajattelin, kun opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdotti yhteiseen katsomusopetukseen siirtymistä. Älkää käsittäkö väärin: syytä aiheen pohtimiselle todellakin on. Analysoin väitöskirjassani suomalaisen katsomusopetuskeskustelun historiaa ja osoitin, että katsomusopetuksen raamit ovat säilyneet poikkeuksellisen muuttumattomina yli sadan vuoden ajan. Juuri siksi on surullista ja huolestuttavaa, kuinka kapeaksi keskustelu jälleen jää. Katsomusopetus ymmärretään sitkeästi vain uskontojen opettamiseksi, vaikka katsomuskysymykset eivät pelkisty uskontoon. Esimerkiksi elämänkatsomustiedossa katsomusta tarkastellaan laajasti vaikkapa filosofian, uskontotieteen, kulttuuriantropologian ja psykologian näkökulmista. Katsomusaineissa opetetaan varsin erityyppisiä oppisisältöjä. On yhtäältä yleinen katsomuksellinen ja kulttuurinen tietoisuus (elämänkatsomustiedon opetuksessa) tai uskonnon opin ja… Jatka lukemista

Olen huolissani etiikan opetuksen asemasta

Kirjoitus Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 20.5.2025 ARNO KOTRO nosti (HS Mielipide 25.5.) aiheellisesti esiin huolen mahdollisen yhteisen katsomusaineen typistymisestä eri uskontojen esittelyksi. Arto Kallioniemi (HS Mielipide 2.6.) toivoi Suomeen oppiainetta, joka antaa erinomaiset valmiudet eritaustaisen kansalaisten vuoropuheluun. Tällaista vuoropuhelua kaivattaisiin nimenomaan oikean ja väärän kysymyksissä. Olenkin erityisen huolissani juuri etiikan opetuksen asemasta. Oikean ja väärän pohdinta kuuluu katsomusaineiden ydinsisältöihin. On käsittämätöntä, että peruskoulussa oppilaat jaetaan edelleen eri ryhmiin katsomuksensa perusteella myös etiikan opetuksessa. Etiikkaa on yritetty tuloksetta saada kaikille yhteiseksi oppisisällöksi neljä kertaa sadan viime vuoden aikana:… Jatka lukemista

Mitä teimme, kun palestiinalaislapsia näännytettiin nälkään?

Kirjoitus Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 20.5.2025 OPETAN lukiossa. Kun historian tunneilla puhutaan menneisyyden julmuuksista ja vääryyksistä, opiskelijat esittävät toistuvasti yhden kysymyksen: miten tällainen saattoi olla mahdollista, miksi tämän annettiin tapahtua? Holokaustin jälkeen Saksassa ja muualla Euroopassa levisi lausahdus: Me emme tienneet, mutta meidän olisi pitänyt tietää. Gazan suhteen tilanne on selvä, me tiedämme. Minulla on nyt äitinä, opettajana ja kansalaisena kysymys Suomen ulkopoliittiselle johdolle. Mitä me vastaamme, kun meiltä kysytään, mitä me teimme, kun palestiinalaislapsia näännytettiin nälkään? Sivustakatsojan moraalinen kuorma on erilainen… Jatka lukemista

Avainsana: moraali

Mitä teimme, kun palestiinalaislapsia näännytettiin nälkään?

Armollisuudesta, ponnistelusta ja moraalisesta kunnianhimosta

Nisäkkäistä, moraalifilosofiasta ja syyllisyydestä